sunnuntai 22. elokuuta 2010

Melkein tarkalleen vuosi sitten

Niin melkeinpä tarkalleen vuosi sitten koin ihanan yllätyksen ja silloin olin vielä viimeisillään raskaana. Ystäväni (pää syyllinen tais olla tää ihana henkilö, joka houkutteli mua tän blogin kirjottamiseenkin) järjestivät siis tosi ihanat vauvakutsut (osa hyvistä ystävistäni ei kuitenkaan ollut paikalla, kun luultavasti järjestäjät eivät olleet heitä osanneet pyytää mukaan). Nää vauvakutsut muistan koko lopun ikäni. Mut siis kutsuttiin sinne huijaten et mä saisin vanhoja vauvan vaatteita tulevalle vauvalleni. (Äitini oli myös mukana, kun oli makutuomariksi tullut mukaan valitsemaan vauvalle niitä vanhoja vauvan vaatteita. Mitä en kyseiseltä lupaajalta saanut vaan toiselta henkilöltä, mutta uusia ihania vaatteita sain yllättäjiltäni.) Kun astuimme äitini kanssa sisälle taloon jonne olimme menossa katsomaan vanhoja vaatteita YLLÄTYS oli meille molemmille mitä suurin. (Äidilleni ei siis ollut kerrottu tästä yllätyksestä minulle.) Talossa oli väkeä ihanasti ja leipomuksia oli leivottu ja pöytä siis notkui herkkuja. Samoin lahjapöytä oli täynnä mitä ihanampia lahjoja. Tässä saatte vähän kanssani muistella vuoden takaista yllätysten päivääni, jonka jälkeen illalla olin TODELLA onnellinen, mutta väsynyt :) Ihan vieläkin tulee onnenkyyneleitä silmiin, kun muistelenkin sitä tunnetta joka minulla oli. En voi sanoin kuvata millainen se tunne oli, se oli niin ihana. Mutta pääsette mukaani muistelemaan päivääni kuvien muodossa.


Kynttilät paloivat ja toivat ihanaa lämmintä tunnelmaa, joka talossa oli kun astuimme sisään.


                                                  Juhlapöytä oli myös ihanasti koristeltu.


Kakku oli myös mitä ihanin ja tietysti vaaleanpunainen olinhan eräälle ystävälleni kertonut, että tällä kertaa lääkäri oli näyttänyt ultraäänessä, että meille olisi tyttö tulossa. (Toki lääkäriä en ihan 100% uskaltanut uskoa, mutta näköjään ystäväni olivat uskoneet, koska uskalsivat noin ihanan vaaleanpunaista käyttää (=  )


                                               Ihanat kynttilät kakussa tietysti piti olla.


Nämä suussa sulavat muffinssit kuuluivat myös tälläiseen ihanaan tilanteeseen ja tietysti vaaleanpunaisena.



Lahjapöytä notkui myös mitä ihananpia lahjoja ja tietty nekin oli mitäpä muutakaan kuin vaaleanpunaisia.



Makeisikin vähä piti olla ettei vaan verensokerit olleet liian alhaiset sinä päivänä =)



Täytetyt tuulihatut oli mitä ihanin suolapala makeitten leipomusten joukossa.



Tyttö sieltä sit kuitenkin syntyi, vaikka minä vähä epäilinkin lääkärin puheita.



Tämä kuva on otettu päivän ikäisenä neitistä.


Tässä neiti taitaapi olla jo melkeinpä kahden kuukauden ikäinen.

KIITOS juhlani järjestäjille ikimuistoisesta juhlasta. Kiitos myös teille lukijat, että lähditte mukaani muistellessani vuoden takaista ihanaa yllätysten täyteistä päivääni <3

4 kommenttia:

  1. :) oli aivan ihanaa ja jännittävää järjestellä juhulaa sun tietämättä:)!!sä olit kyllä niin yllättyny!<3

    VastaaPoista
  2. Muistankin tuon vauvakakun kuvan, ai ne olikin sun vauvajuhlat :) Tosi kivoja tuollaiset yllärit!

    VastaaPoista
  3. Juu mä tosiaan meinasin yllätyksestä takapuolelleni lentää. Sit viä ku oon omasta mielestäni aika vaatimaton ihminen, niin tuli vahä vaivautunutkin olo. (sellanen mitä mulle nyt ei ois tarvinnu ja eihän mulle yleensä kukaan mitään järjestä) Mut tätä yllätysten päivää en vaihtais pois mistään hinnasta <3

    VastaaPoista
  4. Onnea uudelle Blogin omistajalle

    VastaaPoista